Rakennusluvan mukana seuranneessa paperinivaskassa määrättiin rakentaja huolehtimaan mm. puuston raivaamisesta ennen aloituskokousta. Perinteiseen tapaan tämä tuli tehtyä jo ennen rakennusluvan saamista, eihän näin saisi tehdä mutta kuulemma kaikki kuitenkin tekevät... Tontillamme varsinaisia puita oli yksi kappale, hieno iso tammi jouduttiin nyt kaatamaan talon tieltä. Mies puuhun, köysi puun ympäri, vähän sahausta ja köyden kiskomista ja se oli siinä. Runko ja isoimmat oksat sahattiin takkapuiksi, lisäksi harkitsin järjestäväni tammenterhojen itsepoimintaa: puun kaato- ja karsimiskohdissa on sadoittain tammenterhoja ympäri nurmikkoa.
 |
| tammi ennen |
Tammea selvästi suuremmaksi urakaksi osoittautui tontin rajalle asettunut vuorimäntykeskittymä. Minä rakastan käkkyräpuita sanoi eräs laulaja, itse olen aivan eri mieltä. Vuorimänty kasvattaa vartta maata pitkin, mutkalle vähän jokaiseen suuntaan ja pahimmillaan ihan samaa rungonpaksuutta kuin oikea mänty. Sahaamista, karsimista ja pätkimistä siis riitti ja varsinkin oksien raahausta. Sää onneksi suosi mutta täytyy sanoa että yhtään ei käy kateeksi metsään rakentavien puusouvia, itselle riitti tämä muutaman päivän uurastus ihan täysin. Homma olisi ehkä ollut hauskempi ilman kumpaakin osapuolta vaivaavaa syysflunssaa, hiukan huono tuuri että lopulta kun jotain pääsee tekemään niin ollaan sitten vähän kipeitä.
 |
| tammi ja vuorimännyt jälkeen |
Takkapuita saatiin ihan kiva pino ja kuvan ottamisen jälkeen vielä vähän lisää runkopuita. Ehkäpä noista jo muutaman kerran saunan lämmittää! Kasa on tuossa jo yli 160 cm korkea (arvatkaas mistä tiedän) ja täytyy hommata vielä kolmas vaihtolava jotta saadaan matalampi ja tukevampi pino tehtyä. Ei sitten kaadu ensimmäisessä syysmyrskyssä.
