lauantai 19. helmikuuta 2011

Kiuas hakusessa

Yksi miehen ehdottomista vaatimuksista uuden kodin varusteluun on puulämmitteinen kiuas. Itselleni asia ei ole yhtä tärkeä mutta onhan siinä tulen loimussa ja rätinässä ihan oma tunnelmansa sähkösaunaan verrattuna. Suunnitteluun lisähormi tuo tietysti oman haasteensa ja lisäksi pohjaa piirrettäessä pitää olla kiukaan tyyppi selvillä jotta tiedetään tarvittavat turvaetäisyydet. Lupasimme arkkitehdeille tutkivamme asiaa ennen seuraavaa tapaamista joten tänään oli aika suunnata kiukaita katsomaan.

Nykyisessä asunnossamme on Iki-kiukaan pilarimalli. Toimivuuden lisäksi meillä aina kiinnitetään huomiota kaiken ulkonäköön eivätkä Ikin puuversiot mielestämme ole ollenkaan yhtä hyvännäköisiä kuin sähköiset. Puukiukaissa valinnanvara on muutenkin pienempi, tulipesä kun rajoittaa muotoilua enemmän kuin sähkövastusten sijoittaminen. Muistin kuitenkin joskus aiemmin ponganneeni rautakaupasta silmäämiellyttävän kiukaan ja pienellä surffailulla selvisi kyseessä olevan Helon Rocher Wood.

Helo Rocher Wood,  ~1200 €
 Kävimme katsomassa Rocher Woodia Tammiston Helo Centerissä. Olisimme halunneet lisätietoa mm. suojaetäisyyksistä (jotka eristämättömästä piipusta puupintaan ovat peräti metrin) ja nähdä miltä se eristämätön tai eristetty piippu näyttää. Paikalla ollut myyjä oli kuitenkin varsin kokematon joten lupasi että kollegat ottavat yhteyttä myöhemmin. Oli hyvä nähdä kiuas ihan livenä kuitenkin koska tarkemmin katsottuna se alkoi vaikuttaa varsin massiiviselta saunan suunniteltuun kokoon nähden (8-10 kuutiota). Kuvassa kiuas näyttää selvästi kapeammalta kuin luonnossa, halkaisija tuossa on yli puoli metriä. Myöskään lähes 1200 euron hinta ei aiheuta varsinaisia riemunkiljahduksia.

Olen nyt innolla selaillut mukaansaatuja esitteitä. Helon Kastor-puukiukaista malli KO-20 näyttää melko hyvältä mutta ainakin kuvien perusteella KS-12 on oikein kiva myös, en osaa päättää kummasta pidän enemmän. Hinnaltaan jälkimmäinen olisi yli puolet halvempi, pitäisi nähdä nuo vierekkäin mutta ainakaan kuvista en keksi miksi haluaisin ehdottomasti tuon kallimman mallin. Onhan tuo toki linjakkaampi kuvien perusteella mutta Rocherista jo huomattiin että luonnossa nuo pitää nähdä oikeat päätelmät tehdäkseen. KS-12 on 10 senttiä kapeampi ja 30 senttiä matalampi kuin KO-20 joten ao. kuvista ei pysty mittasuhteista paljon päättelemään.


Kastor KO-20, ~1100 €

Kastor KS-12, ~450 €

Muilta merkeiltä en vielä ole löytänyt erityisen kivoja puukiukaita, esimerkiksi muutamalla tutulla oleva Harvia Legend ei ole ihan sitä mitä haluaisimme. Vihjeitä otetaan vastaan, samoin kuin kokemuksia näistä mietityistä kiukaista!

torstai 17. helmikuuta 2011

Ensimmäiset luonnokset

Nyt on talon luonnosten ensimmäinen vaihe nähty ja käyty läpi seuraavia muutoksia varten. Malttamattomalle luonteelleni on hankalaa ettei tule kerralla valmista mutta ihan hyvä että oppii jo tässä suunnitteluvaiheessa vähän kärsivällisemmäksi, koko rakennushanke kun taitaa välillä olla aika odottelua...

Alkuperäisestä hahmotelmasta pohja oli muuttunut hieman ja ensimmäistä kertaa nähtiin myös julkisivupiirrokset. Katon suuntaa mietittiin sillä havaittiin että L-muotoiseen taloon saa vinon katon ainakin kolmella eri tavalla: minulla oli siitä yksi kuvitelma, miehellä toinen ja arkkitehdilla sitten vielä kolmas... Vino sisäkatto tuo tähän vielä oman mausteensa.

Terassi oli ensimmäisestä hahmotelmasta siirtynyt makuuhuoneen/olohuoneen eteen että saadaan siihen katettua tilaa. Me jäimme miettimään tarvitsemmeko tuota katettua tilaa juuri mihinkään kun ei sateella ole tapana ulkona istua muutenkaan. Toki ulkokalusteet olisi hyvä saada sateelta suojaan mutta onko tässäkin taas priorisoinnista kyse? Kun siinä L:n sisänurkassa olisi ihana paikka isolle aurinkoiselle terassille, pitkänomainen terassi talon suuntaisesti ei vaan kuulosta yhtä hyvältä.

Terassin siirtäminen oli tuonut yhden kulman lisää ruokailutilan ja olohuoneen välille, tämä sivu palautetaan suoraksi. Kulmat ovat kalliita ja muutenkin puhdas L sopi paremmin kummankin silmään. Kun kulma vedetään suoraksi niin makuuhuoneen koko kasvaa ja sen voi taas järjestää uudestaan, tätä nurkkaa ei siis kannattanut enempää hieroa tässä vaiheessa. Lisäksi kokeillaan siirtää tekninen tila oikeasta ylänurkasta oikeaan alanurkkaan, sauna oli tässä versiossa meille tarpeettoman suuri. Tuon muutoksen kanssa voisi saada myös lisätilaa kodinhoitohuoneeseen, ainakin yksi alakaappi olisi tarpeen.

Ensi torstaina seuraava kierros, pitää varautua henkisesti siihen että valmista ei tule vielä tälläkään kertaa. Äiti aina sanoi intoilevalle tyttärelleen että älä tärise matkalaukku, ei juna vielä lähde.

sunnuntai 13. helmikuuta 2011

Talon luonnostelua

Arkkitehdeille lähetetyssä tarjouspyynnössä annoin seuraavat suuntaviivat talon suunnitteluun:
  • rakennuspaikan osoite
  • tontin pinta-ala 1320 m2, ~20 x 60 m
  • liitteenä myös ote asemakaavasta, Nurmijärven määräysten mukaisesti rakennusten oltava vähintään 4 metriä rajasta.
  • yksitasoinen puurakenteinen ratkaisu
  • vaalea julkisivu, tumma katto
  • moderni, yksinkertainen malli, pulpettikatto
  • asuinpinta-ala ~130 m2 + kytketty ~60 m2 autotalli + 2 auton katos autotallin yhteyteen
  • 3 mh + oh + k + khh + kh + sauna + 2 wc + vh
  • avaraa ja valoisaa tilaa, mahdollisuuksien mukaan korkeampi huonekorkeus olohuoneeseen ja osaan autotallista (sisäkorkeus 3,3 m)
  • mahdollisesti myös max 20 m2 ulkorakennus varastoksi (tai sama talon yhteyteen)

Myöhemmin kunnan rakennustarkastajan kanssa keskustellessani kävi ilmi että olimme lukeneet sekaisin kaavamääräyksiä ja rakennusjärjestystä eli autotalli saisikin olla erillisenä rakennuksena. Erityiseksi haasteeksi mainitsin kapean tontin muiden rakennusten keskellä, oleskelupihalle pitäisi kuitenkin saada yksityisyyttä eikä olohuoneen ikkunoista olisi kiva katsella naapurin olohuoneeseen...

Näiden selvien faktojen lisäksi meillä oli toiveita joita emme vielä tarjouspyyntövaiheessa ruvenneet tarkemmin listaamaan. Itse olen sitä mieltä että jokaisessa omakotitalossa pitää olla vähintään kolme ulko-ovea: pääsisäänkäynnin lisäksi saunasta pitää päästä vilvoittelemaan kulkematta koko talon läpi ja olohuoneen ja keittiön yhteydestä pitää olla helppo yhteys terassille. Yhden makuuhuoneen pitää olla muista erillään omassa rauhassa ja tästä makuuhuoneessa myös yhteys omaan vessaan / pesutiloihin. Keittiö ja olohuone haluttiin samaksi tilaksi mutta ei ihan perinteisesti pohjois-etelä-suunnassa, tällä tontilla kun ei kannata laittaa isoja ikkunoita pohjoisen naapurin julkisivua tuijottamaan. Tarjouspyynnössäkin mainittu valoisuus ja avaruus olivat ne tärkeimmät asiat joita kaipaamme kovasti, varsinkin kun nykyisestä asunnosta nuo lähes täysin puuttuvat.

Viime kuukausien aikana olen selannut sadoittain valmiita talopohjia etsien sitä täydellistä pohjaa tai edes inspiraatiota jolla omansa toteuttaa, tuloksetta. Siksipä hämmästys olikin melkoinen kun avasin arkkitehtimme tarjoukseen liitetyn hahmotelman rakennusten sijoittamisesta tontille. Sehän oli kerrasta lähes täydellinen! Ja vieläpä edes kuulematta muita vaatimuksia kuin nuo alussa listatut selvät faktat.


Jo tässä vaiheessa oli selvää että jos henkilökemiat vaan mitenkään kohtaisivat, olisivat tämän ehdotuksen lähettäneet arkkitehdit varsin hyvissä asemissa tulla valituiksi. Ja kuten jo aikaisemmin kerroin niin hyvinhän tässä kävi: heti ensimmäisellä tapaamisella monet arkkitehtiemme ajatukset saivat meidät nyökyttelemään, olimme kaikesta kovasti samaa mieltä. Sisä- ja ulkotilojen yhdistäminen, pienten neliömäärien avariksi saaminen isoilla ikkunoilla ja korkealla tilalla, pitkien näkymien luominen talon läpi ja monet muut samantyyppiset ajatukset vakuuttivat meidät siitä että olimme löytäneet oikeat ihmiset suunnittelemaan tulevan kotimme. Tuntui vahvasti siltä että nyt olimme löytäneet sitä kaivattua Näkemystä jota tiesimme tarvittavan mutta jota emme uskoneet talotehtaiden suunnittelijoilta saavamme. Epäilen että muiltakin arkkitehdeilta sitä olisi löytynyt mutta nämä ainakin osasivat markkinoida itsensä niin että epäilystä valinnasta ei jäänyt.

Arkkitehtien kanssa on nyt kertaalleen keskusteltu tarkemmin pohjasta ja keskiviikkona menemme katsomaan mitä muutoksia on tehty. Ensimmäisen luonnoksen pohjaratkaisu tulee melkein sellaisenaan käyttöön, lisäksi on tarkoitus mahduttaa pieni työtila isoon makuuhuoneeseen sekä tekninen tila ja toinen vaatehuone kuvan oikeaan ylänurkkaan. Eniten ruuvaamista vaatinee sauna-khh-pesuhuone-osio ja toisaalta sisääntulo eteisineen. Jännittää jo vähän millaisia ratkaisuja arkkitehdit ovat saaneet aikaan edellisten keskustelujen perusteella!

torstai 10. helmikuuta 2011

Arkkitehtia etsimässä

Miten löydetään arkkitehti ilman suosituksia, kokemuksia tai pienintäkään käsitystä siitä mitä tässä taas ollaan tekemässä? Näin meillä:
  • Hankitaan vapaapäivä töistä ja keitetään iso pannullinen tummaa kahvia
  • Selataan Safan Pientalojen suunnittelijoita -opasta vieraillen kaikkien hiukankin kiinnostavien arkkitehtien verkkosivuilla
  • Listataan noin 24 arkkitehtitoimistoa, ihan varmuuden vuoksi jos ketään ei kiinnostakaan niin saadaan ainakin muutama tarjous
  • Kaivetaan venäläistä kahvileipää kaapista
  • Lähetetään sähköpostitse tarjouspyyntö 23 arkkitehdille sillä yhtä listatuista osoitteista ei ole olemassa
  • Pyyhitään pullanmurut läppärin näppikseltä
  • Vastataan ensimmäiseen puhelinsoittoon alle tunnissa tarjouspyynnön lähettämisestä ja kysellään tyhmiä soittajalta
  • Keskustellaan vielä kolmen arkkitehdin kanssa saman päivän aikana ja vielä useamman seuraavalla viikolla koko ajan lisää oppien ja ehkä hiukan fiksumpia kysellen
  • Hämmästellään miten hyvin pienikin projekti jaksaa suunnittelijoita kiinnostaa
  • Reilun viikon päästä lasketaan saldo: kolme toimistoa joista ei kuulu vastausta, kolme joissa kevään työt on jo myyty - ja 17 tarjousta joista kallein yli kolminkertainen halvimpaan nähden
  • Raakataan tarjouksia rankalla kädellä, ensin kalleimmat, sitten referenssien perusteella vähiten omantyyliset, ne joitten kanssa puhelinkeskustelutkin tökkivät ja lopulta kaukaisimmat - kun eihän sinne asti jaksa monta kertaa ajaa
  • Sovitaan tapaaminen neljän jäljelle jääneen toimiston kanssa, näistä kun ei valintaa voi tehdä kuin tunnepohjalta
  • Kolmannesta tapaamisesta poistuessa ollaan täysin samaa mieltä: tämä on nappivalinta!

Tästä erittäin taidokkaasti ja ammattimaisesti toteutetusta kierroksesta voittajana selvisivät Asta Björklund Risto Iivonen Arkkitehdit Oy. Jatkossa vielä enemmän arkkitehdeista, omista toivomuksista talon suhteen ja siitä miten tästä lähdettiin eteenpäin.

sunnuntai 6. helmikuuta 2011

Tontti

Kumpikin meistä on kasvanut omakotitalossa ja opiskeluaikojen kerrostaloasuntoa pidettiin aina väliaikaisratkaisuna. Jo reilu kuusi vuotta sitten nykyistä asuntoa ostaessa harkittiin vaihtoehtona omakotitaloa, tai sellaisen rakentamista, mutta lopulta päädyttiin luhtitalokolmioon ajatuksena maksaa laina pois ja sitten lähteä rakennusprojektiin. Yhtiömuotoinen asuminen ei kuitenkaan aina ole se kivoin ratkaisu vaikka naapurit mukavia ovatkin ja ajoittain tulikin selattua paljon omakotitalojen myynti-ilmoituksia. Pikkuhiljaa tarkkailu keskittyi enemmän tontteihin lähinnä ajatuksella "jos se helmi tulisi vastaan" ja viimeisen parin vuoden ajan tiesinkin aika tarkasti mitä lähiseuduilla on myynnissä ja mihin hintaan.

Nurmijärvi oli osoittautunut asuinpaikkana meille sopivaksi kivan ympäristön ja sijainnin vuoksi mutta lisäksi selattiin lähialueiden tontteja: Vantaa, Espoo, Kerava, Järvenpää, Sipoo... Tämän kauemmaksi Helsingissä sijaitsevista työpaikoista emme halunneet muuttaa joten esimerkiksi Hyvinkää ja Nurmijärvenkin pohjoisemmat alueet olivat poissa laskuista. Kävimme katsomassa muutamaa tonttia esimerkiksi Lepsämässä, Palojoella ja hieman sivummalla kirkonkylän alueella mutta auttamattomasti nämä tuomittiin olevan liian kaukana sivistyksestä. Emme ole kaupunkiasujia mutta arvostamme sitä että kävellen pääsee lähikauppaan, kirjastoon ja kesällä jäätelölle, eikä julkisen liikenteen arvoakaan pidä aliarvioida. Aloimme tajuta että tontin valinnassa pitää päättää arvostammeko enemmän rauhaa ja yksityisyyttä vai sijaintia. Nurmijärven kunnan tarjoamat tontit uudella pellolle sijoittuvalla asuinalueella eivät kuitenkaan innostaneet.

Kesällä 2010 huomasin tien toiselle puolelle ilmestyneen myytävänä-kyltin. Vanhasta omakotitalosta oli lohkottu puolet tontista: tasaista nurmikenttää, muutama vuorimänty ja marjapensaita. Hinta oli kuitenkin niin korkea etten tosissani edes asiaa ajatellut vaikka kaverille totesinkin että tuon ostaisin heti jos halvemmalla saisi. Ilmeisesti muitakaan ei tontti houkuttanut sillä ilmoitus pysyi Etuovessa ja kyltti tienvarressa, jossain vaiheessa huomasin hinnan tippuneen. Hitaammin lämpeävä aviomieheni (ne jotka meidät tuntevat tietävät kyllä: minä kiihdyn nollasta sataan alta sekunnin, onneksi tuo toinen on hieman harkitsevampi...) havahtui marraskuun puolella siihen että tuohan voisi olla ihan hyvä rakennuspaikka. Melko nopeasti tämän jälkeen Etuovesta hävisi ilmoitus ja pienesti pettyneenä ajattelin että menihän se kaupaksi, olisi ehkä pitänyt olla nopeampi.

Mutta se myytävänä-kyltti vaan seisoi tienposkessa. Yhtenä iltana sanoin miehelle että soita nyt sinne välittäjälle niin tiedetään mikä on tilanne. Ja kaikkihan nyt tässä vaiheessa jo arvaavat miten kävi, eli olihan se myynnissä vielä! Käytiin pankissa, käytiin katselemassa tonttia välittäjän kanssa ja ilman, pohdittiin miten tontille talo mahtuisi, pyöriteltiin asiaa suuntaan ja toiseen. Kunnes lopulta tehtiin tarjous ja juuri ennen joulua kaupat.

Tontin pinta-ala on 1320 neliötä, maa on tasaista ja oletettavasti tuohon on helppo rakentaa. Eniten arvelutti tontin muoto, pitkä ja kapea suikale neljän muun talon ympäröimänä. Tontin mitat ovat noin 20 x 60 metriä, kuten oheisesta karttaotteesta näkyy. Miten talon saisi sopivasti niin ettei kaikista ikkunoista näy jonkun olohuoneeseen, ja mihin sijoittuisi miehen 60 neliön autotalli? Tontin muodosta johtuen mikään valmistalopaketti ei meille käynyt joten apuun tarvittiin arkkitehti - ja se onkin sitten uusi tarina.

Meillon pinkki tontti!

Kesämaisemaa Google Mapsin suosiollisella avustuksella, vieressä naapurin talo joka oli rakenteilla toissakesänä.

Tien varresta, pohjoisenpuoleisen rajapyykin vierestä. Raja menee tuosta suoraan vuorimäntyjen ja yksittäisen puun takaa kuvan takareunaan.

Ja tien varresta etelänpuoleisen rajapyykin vierestä. Yritin mennä tontille kuvia ottamaan mutta lunta oli ohuemmassakin kohdassa yli polven joten se siitä suunnitelmasta...

lauantai 5. helmikuuta 2011

Mikä fasaani?

Blogin nimen keksiminen voi olla yllättävän vaikeaa. Talo Nurmijärvelle? Koti Nurmijärvelle? Talo Tuomi? Villa Tuomi? Rakentavin terveisin? Otsikkoa voi muokata jälkikäteenkin mutta osoitteen kanssa joutuu elämään mikäli ei halua vaihtaa majapaikkaa.

Inspiraationa nimeen toimi lopulta Villa Laulujoutsen. Fasaani voisi olla Nurmijärven nimikkolintu, niin paljon niitä tepastelee kirkonkylän maisemissa. Kevätöisin kuuluva soidinhuuto (ghöö-gök!) herättää meissä jatkuvaa huvitusta ja talvisin fasaanin jalanjälkiä löytyy takapihan hangesta kuin suurempikin parvi olisi vaeltanut ohi. Puhumattakaan siitä yksilöstä joka seisoskeli pitkän aikaa olohuoneen lasioven takana 20 asteen pakkasessa näyttäen kovasti siltä että olisi tulossa sisään lämmittelemään...

En tiedä mitä talon suunnitteleva arkkitehti sanoisi jos kuulisi minun nimenneen toivomamme vaalean ja modernin talon pullean, kuparinvärisen linnun mukaan. En siis nimeä taloa vaan blogin: Villa Fasaani olkoon peitenimenä talonrakennusprojektillemme. Tervetuloa mukaan!